Tämä hevonen on virtuaalihevonen.
Leijonamieli
VH13-018-0815
Sukutaulu
Isä Vauhkomieli
evm tprt, 158 cm Emä Aamukajon Roosa
evm m, 146 cm |
|
Isä Vauhkomieli oli nimestään huolimatta lempeä ja pomminvarma suomenputte. Tummanpunarautiaan piirtopäisen oriin sanotaan olleen niin viisas että se oli jopa päästänyt koko tallin hevoset irti tulipalon syttyessä toimistotiloissa. Vauhkomieli oli omistajansa suosikki, ja sai olla irtaallaan tallissa laumaansa vahtien muiden hevosten ollessa karsinoissaan yöt. Ori ei ollut koskaan nähnytkään kuljetuskoppia saatikka satulaa, vaan oli toiminut koko ikänsä työhevosena pienellä maalaistallilla. Kesäiltoina saattoi nähdä Vauhkomielen omistajineen lönkyttelemässä kylän raitilla heinäkärryt perässään.
Ii Vauhko-Eerikki oli jo varsasta asti rauhaton ADHD-hevonen, joka vaati kokoajan tekemistä mikäli meinasi sen saada pysymään aidoissa. Eerikki ei ollut pitkäikäinen hevonen, vaan se jouduttiin lopettamaan jo 6-vuotiaana luonnehäiriön vuoksi. Sukua jäivät jatkamaan vain sen kaksi vahinkovarsaa, joista kuitenkin kehittyi ihan normaaleja hevosia.
Iii Konrad Vauhko oli Vauhkon ravitallin kasvattama punarautias huippusukuinen ravuriori. Konradin menestys jäi melko heikoksi sen loukatessa jalkansa melko nuorena, ja hyvin alkanut kilpaura karahti kiville jo alkumetreillä. Sukunsa ja komean ulkonäkönsä vuoksi Konrad jätti kuitenkin jälkeensä useita varsoja, joista osa menestyi raveissa huomattavankin hyvin. Luonteeltaan Konrad oli melko rauhaton ja helposti säikkyvä, eikä luottanut uusiin ihmisiin.
Iie Sunkkalan Hilla oli kaunis liinakkotamma leveällä läsillä varustettuna. Hilla oli melko huomaamattoman suvun omaava mutta ryhdikäs ja korkea tamma, joka omistajansa kanssa keräsi ruusukkeita kouluratsastuksen helpoissa luokissa. Ravurisuvusta perityt korkeat ja lennokkaat askeleet olivat Hillan erikoispiirre jolla se erosi muista samoissa luokissa pyörivistä suomenhevosista edukseen.
Ie Liinan Lykky, ravuriksikin yritetty mutta sittemmin laitumen nurkkaan seisomaan jäänyt ravurisukuinen lempeä tamma, jolla oli mahtavat äidin luonteenpiirteet. Se kasvatti varsansa kurilla ja rakkaudella, oli helppo käsitellä ja tuli toimeen myös muiden hevosten kanssa. Liinakko Liinan Lykky oli pienikokoinen ja pullea sekä helposti lihova tamma, jonka suuret kaviot jättivät jälkensä monen hevosharrastajan sydämeen.
Iei Ihme-Ponne oli rautias ravihevonen, yhtä tylsän ja mielikuvituksettoman näköinen kuin nimensäkin. Ravurina se ei ollut kovinkaan häävi, eikä loistanut oikein missään muussakaan lajissa. Ärhäkkä se oli vain ruunia ja toisia oreja kohtaan, ihmisen käsiteltävänä se oli oikea sylivauva.
Iee Pikku-Liina, tummanpunarautias suomenpienhevostamma jonka jokainen varmasti muisti kerran kohdattuaan. Pienestä koostaan huolimatta Pikku-Liina oli tuulen nopea ja taipuisa hevonen jonka yhtäkkiset suunnanvaihdokset olisivat saaneet western hevosetkin muuttumaan kateudesta vihreiksi. Pikku-Liina kiersi jonkin verran estekisojen pieniä luokkia ratsastuskoulun oppilaiden kanssa ennenkuin siirtyi siitostammaksi yksityisen omistukseen.
Emä Aamukajon Roosa oli siittolatoimintaa aloittelevan ravitallin ensimmäisiä kasvatteja melko epätasaisesta suvusta. Roosa itse oli pitkä-ikäinen ja terve hevonen, notkoselästään ja paksuista koivistaan huolimatta. Selväpäisenä tunnettu Roosa toimi ratsastuskoululla aloittelijoiden hevosena, ja se tunnettiin rauhallisesta otteestaan kaikissa tilanteissa.
Ei Kultahippu oli se kuuluisa naapurin hevonen jolle naapurin isäntä tarinoitsi pitkän liudan menestyneitä esivanhempia ja joka ravaisi lujempaa kuin yksikään kuninkuusravien voittaja siihen mennessä. Harmi vain kun asiat eivät aina ihan niin yksinkertaisesti mene, ja Kultahippukin karsiutui raviratojen lähtölistoilta pois jo uransa alussa liikojen laukkojen vuoksi. Lemmikkinä lempeäluonteinen Kultahippu toimi mainiosti, mutta mitään mutta sillä ei voinutkaan tehdä kuin vain katsoa.
Eii Pohjantähti, tuo suuri kokoinen tummanrautias hömppäori vailla mainetta ja menestystä. Pohjantähdestä, kuten niin monesta muustakin hevosesta, oli kaavailtu pitkän kaavan mukaista huippujuoksijaa joka voittaisi kaiken mahdollisen mihin ikinä osallistui. Viisaaksi Pohjantähteä ei ainakaan voinut sanoa tai sitten se ei omistanut lainkaan kilpailutahtoa. Muiden ravatessa kovaa vauhtia ohi ori nimitääin jäi rauhassa lönkyttelemään muiden perään. Ohjastaja toisensa jälkeen totesivat orin mahdottomaksi ajettavaksi ja niin Pohjantähden etukäteen suunniteltu tulevaisuus karahti kiville sen päästessä seurahevoseksi stressaaville kilparavureille.
Eie Kullannuppu, tutummin Nuppu vaan, oli ilkikurinen pikku piru, joka vaikka kaivautui tarhasta pois jos hyppäämällä ei päässyt ja läpi juokseminen olisi käynyt liian kipeää. Nuppu toimi jonkin aikaa seuratason esteratsuna, jonka jälkeen se myytiin hankalan luonteensa vuoksi siitostammaksi. Äidin vaistot eivät tammalla olleet ihan parhaimmasta päästä, ja olikin sydäntä raastavaa kuunnella kuinka pikkuinen varsa huuteli kaikessa rauhassa toisessa päässä laidunta olevaa emäänsä. Nuppu jätti jälkeensä neljä varsaa, joista jokainen peri tismalleen samanlaisen päänkuvion kuin emälläänkin,
Ee Neito oli raskasrakenteinen työhevoslinjaa edustanut piirtopäinen tamma varustettuna kultaisella luonteella ja älykkyydellä. Neito oli työhevoslinjaiseksi melko matala, mutta hyvän mallinen hevonen joka ei hermostunut mistään ja teki aina juuri niinkuin ihminen käski. Muita hevosia Neito pomotteli sen minkä kerkesi, mutta varsoja se rakasti ja saattoi hyvällä omalla tunnolla varastaa toisten tammojenkin varsoja hoidettavakseen.
Eei Lujalan Pyry, kulmikas ja sanalla sanoen ruma hevonen. Ulkonäöstään huolimatta Pyry oli kuitenkin vahva ja hyvähermoinen, erinomainen työhevonen.
Eee Missi oli kulmakunnan kaunotar. Arka ja säikky tamma saattoi pelätä ihan mitä vain sattui eteen tulemaan, eikä soveltunut oikeastaan mihinkään muuhun kuin varsottamiseen. Emätammana Missi oli erinomainen ja sen kaunis ulkomuoto keräsi ihailuja ja pitkiä katseita.
Ii Vauhko-Eerikki oli jo varsasta asti rauhaton ADHD-hevonen, joka vaati kokoajan tekemistä mikäli meinasi sen saada pysymään aidoissa. Eerikki ei ollut pitkäikäinen hevonen, vaan se jouduttiin lopettamaan jo 6-vuotiaana luonnehäiriön vuoksi. Sukua jäivät jatkamaan vain sen kaksi vahinkovarsaa, joista kuitenkin kehittyi ihan normaaleja hevosia.
Iii Konrad Vauhko oli Vauhkon ravitallin kasvattama punarautias huippusukuinen ravuriori. Konradin menestys jäi melko heikoksi sen loukatessa jalkansa melko nuorena, ja hyvin alkanut kilpaura karahti kiville jo alkumetreillä. Sukunsa ja komean ulkonäkönsä vuoksi Konrad jätti kuitenkin jälkeensä useita varsoja, joista osa menestyi raveissa huomattavankin hyvin. Luonteeltaan Konrad oli melko rauhaton ja helposti säikkyvä, eikä luottanut uusiin ihmisiin.
Iie Sunkkalan Hilla oli kaunis liinakkotamma leveällä läsillä varustettuna. Hilla oli melko huomaamattoman suvun omaava mutta ryhdikäs ja korkea tamma, joka omistajansa kanssa keräsi ruusukkeita kouluratsastuksen helpoissa luokissa. Ravurisuvusta perityt korkeat ja lennokkaat askeleet olivat Hillan erikoispiirre jolla se erosi muista samoissa luokissa pyörivistä suomenhevosista edukseen.
Ie Liinan Lykky, ravuriksikin yritetty mutta sittemmin laitumen nurkkaan seisomaan jäänyt ravurisukuinen lempeä tamma, jolla oli mahtavat äidin luonteenpiirteet. Se kasvatti varsansa kurilla ja rakkaudella, oli helppo käsitellä ja tuli toimeen myös muiden hevosten kanssa. Liinakko Liinan Lykky oli pienikokoinen ja pullea sekä helposti lihova tamma, jonka suuret kaviot jättivät jälkensä monen hevosharrastajan sydämeen.
Iei Ihme-Ponne oli rautias ravihevonen, yhtä tylsän ja mielikuvituksettoman näköinen kuin nimensäkin. Ravurina se ei ollut kovinkaan häävi, eikä loistanut oikein missään muussakaan lajissa. Ärhäkkä se oli vain ruunia ja toisia oreja kohtaan, ihmisen käsiteltävänä se oli oikea sylivauva.
Iee Pikku-Liina, tummanpunarautias suomenpienhevostamma jonka jokainen varmasti muisti kerran kohdattuaan. Pienestä koostaan huolimatta Pikku-Liina oli tuulen nopea ja taipuisa hevonen jonka yhtäkkiset suunnanvaihdokset olisivat saaneet western hevosetkin muuttumaan kateudesta vihreiksi. Pikku-Liina kiersi jonkin verran estekisojen pieniä luokkia ratsastuskoulun oppilaiden kanssa ennenkuin siirtyi siitostammaksi yksityisen omistukseen.
Emä Aamukajon Roosa oli siittolatoimintaa aloittelevan ravitallin ensimmäisiä kasvatteja melko epätasaisesta suvusta. Roosa itse oli pitkä-ikäinen ja terve hevonen, notkoselästään ja paksuista koivistaan huolimatta. Selväpäisenä tunnettu Roosa toimi ratsastuskoululla aloittelijoiden hevosena, ja se tunnettiin rauhallisesta otteestaan kaikissa tilanteissa.
Ei Kultahippu oli se kuuluisa naapurin hevonen jolle naapurin isäntä tarinoitsi pitkän liudan menestyneitä esivanhempia ja joka ravaisi lujempaa kuin yksikään kuninkuusravien voittaja siihen mennessä. Harmi vain kun asiat eivät aina ihan niin yksinkertaisesti mene, ja Kultahippukin karsiutui raviratojen lähtölistoilta pois jo uransa alussa liikojen laukkojen vuoksi. Lemmikkinä lempeäluonteinen Kultahippu toimi mainiosti, mutta mitään mutta sillä ei voinutkaan tehdä kuin vain katsoa.
Eii Pohjantähti, tuo suuri kokoinen tummanrautias hömppäori vailla mainetta ja menestystä. Pohjantähdestä, kuten niin monesta muustakin hevosesta, oli kaavailtu pitkän kaavan mukaista huippujuoksijaa joka voittaisi kaiken mahdollisen mihin ikinä osallistui. Viisaaksi Pohjantähteä ei ainakaan voinut sanoa tai sitten se ei omistanut lainkaan kilpailutahtoa. Muiden ravatessa kovaa vauhtia ohi ori nimitääin jäi rauhassa lönkyttelemään muiden perään. Ohjastaja toisensa jälkeen totesivat orin mahdottomaksi ajettavaksi ja niin Pohjantähden etukäteen suunniteltu tulevaisuus karahti kiville sen päästessä seurahevoseksi stressaaville kilparavureille.
Eie Kullannuppu, tutummin Nuppu vaan, oli ilkikurinen pikku piru, joka vaikka kaivautui tarhasta pois jos hyppäämällä ei päässyt ja läpi juokseminen olisi käynyt liian kipeää. Nuppu toimi jonkin aikaa seuratason esteratsuna, jonka jälkeen se myytiin hankalan luonteensa vuoksi siitostammaksi. Äidin vaistot eivät tammalla olleet ihan parhaimmasta päästä, ja olikin sydäntä raastavaa kuunnella kuinka pikkuinen varsa huuteli kaikessa rauhassa toisessa päässä laidunta olevaa emäänsä. Nuppu jätti jälkeensä neljä varsaa, joista jokainen peri tismalleen samanlaisen päänkuvion kuin emälläänkin,
Ee Neito oli raskasrakenteinen työhevoslinjaa edustanut piirtopäinen tamma varustettuna kultaisella luonteella ja älykkyydellä. Neito oli työhevoslinjaiseksi melko matala, mutta hyvän mallinen hevonen joka ei hermostunut mistään ja teki aina juuri niinkuin ihminen käski. Muita hevosia Neito pomotteli sen minkä kerkesi, mutta varsoja se rakasti ja saattoi hyvällä omalla tunnolla varastaa toisten tammojenkin varsoja hoidettavakseen.
Eei Lujalan Pyry, kulmikas ja sanalla sanoen ruma hevonen. Ulkonäöstään huolimatta Pyry oli kuitenkin vahva ja hyvähermoinen, erinomainen työhevonen.
Eee Missi oli kulmakunnan kaunotar. Arka ja säikky tamma saattoi pelätä ihan mitä vain sattui eteen tulemaan, eikä soveltunut oikeastaan mihinkään muuhun kuin varsottamiseen. Emätammana Missi oli erinomainen ja sen kaunis ulkomuoto keräsi ihailuja ja pitkiä katseita.
Luonne
Suurisydäminen ja ehdottomasti tallin rehellisin hevonen. Sankariainestakin Einossa varmasti olisi, oivallinen vaihtoehto ritariratsuksi. Lempeällä luonteella siunattu Eino on rauhallinen löntystelijä, joka tykkää ennemmin mennä hiljaa kuin liian lujaa. Mihinpä sitä turhia kiirehtimään, kerranhan täällä vaan eletään hei!
Einon tasaisen varmat askeleet saattavat saada kokeneemmankin hevostelijan nukahtamaan satulaan, jolloin ori kyllä käyttää tilanteen hyväksi. Tien pientareelle heinää syömään pysähtynyt suomenhevonen saattaa toisinaan olla hieman koominenkin näky, sillä kerran saatuaan päänsä alas Eino ei turpaansa heinikosta nosta - ainakaan vapaaehtoisesti. Tottakai orilla on myös pilkettä silmäkulmassa, mutta vain hyvällä tavalla. Einoa ei ole luotu keppostelemaan, se on surkea tekemään ilkeyksiä salassa ja kenenkään huomaamatta.
Ratsuna Eino on ylivertainen monitoimihevonen jonka selkään uskaltaa päästää aloittelijankin soittamatta hätänumeroon ensin. Orinpallero tekee kaiken niin hyvin kuin vain osaa, ja jos ei osaa niin ainakin yrittää. Esteitä Eino suorastaan rakastaa, se on pomminvarma hyppääjä eikä turhia tiputtele. Koulua Eino menee päivästä riippuen joko hyvin tai todella hyvin. Selkeät avut ovat ratsastajalle must jos meinaa tämän pojan kanssa radalle mennä, kisatilanteessa poika saattaa nimittäin kerätä turhia paineita ja stressata eikä sen vuoksi välttämättä ole aina ihan parhaimmillaan.
Kärryjen edessä Eino on leppoisa menijä, sitä ei kiinnosta vauhti ja vaaralliset tilanteet. Toki tarpeen vaatiessa jalkaakin löytyy toisen eteen mutta ravurin urasta on turha haaveilla. Monté on Einon mielestä hauskaa, joskin liiankin helppoa. Eihän siinä tarvi kuin juosta! Rekiveturina Eino on aivan omaa luokkaansa, sillä se on kylmähermoinen ja osaa pitää jalat maassa. Vakaata kyytiä tahtovalle siis mainio menopeli.
Suurisydäminen ja ehdottomasti tallin rehellisin hevonen. Sankariainestakin Einossa varmasti olisi, oivallinen vaihtoehto ritariratsuksi. Lempeällä luonteella siunattu Eino on rauhallinen löntystelijä, joka tykkää ennemmin mennä hiljaa kuin liian lujaa. Mihinpä sitä turhia kiirehtimään, kerranhan täällä vaan eletään hei!
Einon tasaisen varmat askeleet saattavat saada kokeneemmankin hevostelijan nukahtamaan satulaan, jolloin ori kyllä käyttää tilanteen hyväksi. Tien pientareelle heinää syömään pysähtynyt suomenhevonen saattaa toisinaan olla hieman koominenkin näky, sillä kerran saatuaan päänsä alas Eino ei turpaansa heinikosta nosta - ainakaan vapaaehtoisesti. Tottakai orilla on myös pilkettä silmäkulmassa, mutta vain hyvällä tavalla. Einoa ei ole luotu keppostelemaan, se on surkea tekemään ilkeyksiä salassa ja kenenkään huomaamatta.
Ratsuna Eino on ylivertainen monitoimihevonen jonka selkään uskaltaa päästää aloittelijankin soittamatta hätänumeroon ensin. Orinpallero tekee kaiken niin hyvin kuin vain osaa, ja jos ei osaa niin ainakin yrittää. Esteitä Eino suorastaan rakastaa, se on pomminvarma hyppääjä eikä turhia tiputtele. Koulua Eino menee päivästä riippuen joko hyvin tai todella hyvin. Selkeät avut ovat ratsastajalle must jos meinaa tämän pojan kanssa radalle mennä, kisatilanteessa poika saattaa nimittäin kerätä turhia paineita ja stressata eikä sen vuoksi välttämättä ole aina ihan parhaimmillaan.
Kärryjen edessä Eino on leppoisa menijä, sitä ei kiinnosta vauhti ja vaaralliset tilanteet. Toki tarpeen vaatiessa jalkaakin löytyy toisen eteen mutta ravurin urasta on turha haaveilla. Monté on Einon mielestä hauskaa, joskin liiankin helppoa. Eihän siinä tarvi kuin juosta! Rekiveturina Eino on aivan omaa luokkaansa, sillä se on kylmähermoinen ja osaa pitää jalat maassa. Vakaata kyytiä tahtovalle siis mainio menopeli.
Kilpailut
Kalenteriin merkitty vain sijoitukset
Esteratsastus
28.08.2013 - Alppivuoren kisatalli - villit esteet, luokka 2. 60 cm - 2/15
12.08.2013 - Ponipallero - villit esteet, luokka 2. 60 cm - 3/41
18.08.2013 - Konnalan ratsutila - villit esteet, luokka 3. 60 cm - 3/20
01.09.2013 - Narvan talli - villit esteet, luokka 5. 100 cm - 1/17
22.09.2013 - Wia Lactea - villit esteet, luokka 9. 70 - 80 cm - 2/30
26.09.2013 - Kesän Kuiskaus - luokka 3. 80 cm - 2/18
30.09.2013 - Villi-Cup - luokka 6. 100 cm - 6/71
10.10.2013 - Heavyweight Drafting - villit esteet, luokka 1. 50 cm - 2/25
10.10.2013 - Heavyweight Drafting - villit esteet, luokka 2. 70 cm - 4/26
12.10.2013 - Wia Lactea - villit esteet, luokka 5. 70 cm - 1/13
30.10.2013 - Villi-Cup - villit esteet, luokka3. 70 cm - 6/68
Kouluratsastus
30.07.2013 - Kisakeskus Tuikku - villit koulu, luokka 1. HeC - 4/12
31.07.2013 - Kisakeskus Tuikku - villit koulu, luokka 1. HeC - 1/12
27.08.2013 - Kivihaka - villit koulu, luokka 3. HeB - 2/10
21.09.2013 - Wia Lactea - villit koulu, luokka 2. HeC - 5/30
30.09.2013 - Villi-Cup - villit koulu, luokka 2. HeB - 8/128
Kalenteriin merkitty vain sijoitukset
Esteratsastus
28.08.2013 - Alppivuoren kisatalli - villit esteet, luokka 2. 60 cm - 2/15
12.08.2013 - Ponipallero - villit esteet, luokka 2. 60 cm - 3/41
18.08.2013 - Konnalan ratsutila - villit esteet, luokka 3. 60 cm - 3/20
01.09.2013 - Narvan talli - villit esteet, luokka 5. 100 cm - 1/17
22.09.2013 - Wia Lactea - villit esteet, luokka 9. 70 - 80 cm - 2/30
26.09.2013 - Kesän Kuiskaus - luokka 3. 80 cm - 2/18
30.09.2013 - Villi-Cup - luokka 6. 100 cm - 6/71
10.10.2013 - Heavyweight Drafting - villit esteet, luokka 1. 50 cm - 2/25
10.10.2013 - Heavyweight Drafting - villit esteet, luokka 2. 70 cm - 4/26
12.10.2013 - Wia Lactea - villit esteet, luokka 5. 70 cm - 1/13
30.10.2013 - Villi-Cup - villit esteet, luokka3. 70 cm - 6/68
Kouluratsastus
30.07.2013 - Kisakeskus Tuikku - villit koulu, luokka 1. HeC - 4/12
31.07.2013 - Kisakeskus Tuikku - villit koulu, luokka 1. HeC - 1/12
27.08.2013 - Kivihaka - villit koulu, luokka 3. HeB - 2/10
21.09.2013 - Wia Lactea - villit koulu, luokka 2. HeC - 5/30
30.09.2013 - Villi-Cup - villit koulu, luokka 2. HeB - 8/128