Tämä hevonen on virtuaalihevonen.
Narvan Savumerkki
VH13-018-0859
Sukutaulu
|
Isä Leijonamieli on punarautias suokkiori suurella sydämellä. Eino on hyväntahtoinen ja kiltti hevonen, joka ei tahtoisi pahaa kärpäsellekkään. Kisoissa vaihtelevalla menestyksellä sijoittunutkin oripoika on silti tarpeen vaatiessa oikea pommi, kuin dynamiittipötköllä ratsastaisi.
Ii Vauhkomieli oli nimestään huolimatta lempeä ja pomminvarma suomenputte. Tummanpunarautiaan piirtopäisen oriin sanotaan olleen niin viisas että se oli jopa päästänyt koko tallin hevoset irti tulipalon syttyessä toimistotiloissa. Vauhkomieli oli omistajansa suosikki, ja sai olla irtaallaan tallissa laumaansa vahtien muiden hevosten ollessa karsinoissaan yöt. Ori ei ollut koskaan nähnytkään kuljetuskoppia saatikka satulaa, vaan oli toiminut koko ikänsä työhevosena pienellä maalaistallilla. Kesäiltoina saattoi nähdä Vauhkomielen omistajineen lönkyttelemässä kylän raitilla heinäkärryt perässään.
Iii Vauhko-Eerikki oli jo varsasta asti rauhaton ADHD-hevonen, joka vaati kokoajan tekemistä mikäli meinasi sen saada pysymään aidoissa. Eerikki ei ollut pitkäikäinen hevonen, vaan se jouduttiin lopettamaan jo 6-vuotiaana luonnehäiriön vuoksi. Sukua jäivät jatkamaan vain sen kaksi vahinkovarsaa, joista kuitenkin kehittyi ihan normaaleja hevosia.
Iie Liinan Lykky, ravuriksikin yritetty mutta sittemmin laitumen nurkkaan seisomaan jäänyt ravurisukuinen lempeä tamma, jolla oli mahtavat äidin luonteenpiirteet. Se kasvatti varsansa kurilla ja rakkaudella, oli helppo käsitellä ja tuli toimeen myös muiden hevosten kanssa. Liinakko Liinan Lykky oli pienikokoinen ja pullea sekä helposti lihova tamma, jonka suuret kaviot jättivät jälkensä monen hevosharrastajan sydämeen.
Ie Aamukajon Roosa oli siittolatoimintaa aloittelevan ravitallin ensimmäisiä kasvatteja melko epätasaisesta suvusta. Roosa itse oli pitkä-ikäinen ja terve hevonen, notkoselästään ja paksuista koivistaan huolimatta. Selväpäisenä tunnettu Roosa toimi ratsastuskoululla aloittelijoiden hevosena, ja se tunnettiin rauhallisesta otteestaan kaikissa tilanteissa.
Iei Kultahippu oli se kuuluisa naapurin hevonen jolle naapurin isäntä tarinoitsi pitkän liudan menestyneitä esivanhempia ja joka ravaisi lujempaa kuin yksikään kuninkuusravien voittaja siihen mennessä. Harmi vain kun asiat eivät aina ihan niin yksinkertaisesti mene, ja Kultahippukin karsiutui raviratojen lähtölistoilta pois jo uransa alussa liikojen laukkojen vuoksi. Lemmikkinä lempeäluonteinen Kultahippu toimi mainiosti, mutta mitään mutta sillä ei voinutkaan tehdä kuin vain katsoa.
Iee Neito oli raskasrakenteinen työhevoslinjaa edustanut piirtopäinen tamma varustettuna kultaisella luonteella ja älykkyydellä. Neito oli työhevoslinjaiseksi melko matala, mutta hyvän mallinen hevonen joka ei hermostunut mistään ja teki aina juuri niinkuin ihminen käski. Muita hevosia Neito pomotteli sen minkä kerkesi, mutta varsoja se rakasti ja saattoi hyvällä omalla tunnolla varastaa toisten tammojenkin varsoja hoidettavakseen.
Emä Turkasen Pippuri on omapäinen jäärä, jonka kanssa ihmisen on otettava pomon paikka heti ensi tapaamisessa. Pipsa on mukava vain niin halutessaan, ja aroille pikkutytöille se kyllä näyttää pimeän puolensa enemmän kuin mielellään.
Ei Turjake, tuo hölmöäkin hölmömpi suomenhevosori jonka kanssa tarvitsi hyvät hermot ja rautaiset otteet. Turjake oli ravisukuinen pitkäkoipinen hevonen, jonka pää ei pysynyt raviratojen vauhtien mukana. Turjakkeen keinuva ravi sai ratsastajansa merisairaaksi ja perässä poukkoilevat kärrytkin keinumaan rattaalta toiselle. Leveä se ainakin oli, siitä ei ollut epäilystäkään enää sen jälkeen kun Turjake oli onnistunut vääntämään mutkalle jo kolmet hiittikärryt peräjälkeen. Turjakkeen varsoista vain yksi pääsi raviradoille asti edes koelähtöön, eikä vielä tänäkään päivänä ole tiedossa miksi oria on edes jalostukseen koskaan käytetty.
Eii Erämies oli jykevä ja muhkea ravisukuinen naistenmies, joka vei polvet alta kaiken rotuisilta tammoilta. Komeahan poika olikin, mutta hieman liian pulska ja tukevarakenteinen raviratojen kingiksi. Erämies eleli 22-vuotiaaksi maastotallilla vaelluksien keulahevosena puuskuttaen.
Eie Vajaman Herttuatar oli 100% ravuriverta turvasta häntäjouhiin saakka. Pienhevoskokoiseksi jäänyt Herttuatar oli kovapäinen ja osasi laittaa ihmiset kumartumaan edessään. Tammamaisia oikkuiluja tuli sietää ja saada hevonen tuntemaan itsensä palvotuksi, mikäli mieli nähdä Herttuattaren sijoittuvan seuraavissa raveissa. Herttuattarella oli norsun muisti, eikä se unohtanut koskaan yhtäkään ihmistä joka ei ollut sen tahtoa totellut.
Ee Tirppaliisa oli kaunis musta ravurilinjainen tamma. Tirppaliisa oli arvaamaton, ja saattoikin keksiä hulluja kommelluksia ihan milloin vain, se ei välittänyt oliko temppuilulla yleisöä vai ei. Suomenhevoseksi Tirppa oli notkea ja nopea reaktioineen,minkä takia se ravuriuran loputtua kiersikin jonkin aikaa western kisoja niissä kuitenkaan kummemmin menestymättä.
Eei Eitippatapa oli emäntäänsä koiran lailla totteleva varsana orvoksi jäänyt ori. Ravurisuvusta Taunokin oli, mutta entisen omistajan kunnon huonotessa Tauno myytiin kuitenkin seurahevoseksi vanhan pariskunnan työhevoselle. Tauno oli kiltti ja alistuvainen orinretale, joka piti lapsista todella paljon. Tauno ei koskaan päässyt radalle asti mutta pariskunnan lapsenlapset olivat reimuissaan pitkistä maastolenkeistä rauhallisen Taunon kanssa.
Eee Minttuliisa, helposti suivaantuva ja joskus hieman ilkeäkin muhkeaakin muhkeampi tamma. Minttuliisa oli koko ikänsä vain siitoshevosena, ja jättikin jälkeensä suuren kimpun jälkeläisiä.
Ii Vauhkomieli oli nimestään huolimatta lempeä ja pomminvarma suomenputte. Tummanpunarautiaan piirtopäisen oriin sanotaan olleen niin viisas että se oli jopa päästänyt koko tallin hevoset irti tulipalon syttyessä toimistotiloissa. Vauhkomieli oli omistajansa suosikki, ja sai olla irtaallaan tallissa laumaansa vahtien muiden hevosten ollessa karsinoissaan yöt. Ori ei ollut koskaan nähnytkään kuljetuskoppia saatikka satulaa, vaan oli toiminut koko ikänsä työhevosena pienellä maalaistallilla. Kesäiltoina saattoi nähdä Vauhkomielen omistajineen lönkyttelemässä kylän raitilla heinäkärryt perässään.
Iii Vauhko-Eerikki oli jo varsasta asti rauhaton ADHD-hevonen, joka vaati kokoajan tekemistä mikäli meinasi sen saada pysymään aidoissa. Eerikki ei ollut pitkäikäinen hevonen, vaan se jouduttiin lopettamaan jo 6-vuotiaana luonnehäiriön vuoksi. Sukua jäivät jatkamaan vain sen kaksi vahinkovarsaa, joista kuitenkin kehittyi ihan normaaleja hevosia.
Iie Liinan Lykky, ravuriksikin yritetty mutta sittemmin laitumen nurkkaan seisomaan jäänyt ravurisukuinen lempeä tamma, jolla oli mahtavat äidin luonteenpiirteet. Se kasvatti varsansa kurilla ja rakkaudella, oli helppo käsitellä ja tuli toimeen myös muiden hevosten kanssa. Liinakko Liinan Lykky oli pienikokoinen ja pullea sekä helposti lihova tamma, jonka suuret kaviot jättivät jälkensä monen hevosharrastajan sydämeen.
Ie Aamukajon Roosa oli siittolatoimintaa aloittelevan ravitallin ensimmäisiä kasvatteja melko epätasaisesta suvusta. Roosa itse oli pitkä-ikäinen ja terve hevonen, notkoselästään ja paksuista koivistaan huolimatta. Selväpäisenä tunnettu Roosa toimi ratsastuskoululla aloittelijoiden hevosena, ja se tunnettiin rauhallisesta otteestaan kaikissa tilanteissa.
Iei Kultahippu oli se kuuluisa naapurin hevonen jolle naapurin isäntä tarinoitsi pitkän liudan menestyneitä esivanhempia ja joka ravaisi lujempaa kuin yksikään kuninkuusravien voittaja siihen mennessä. Harmi vain kun asiat eivät aina ihan niin yksinkertaisesti mene, ja Kultahippukin karsiutui raviratojen lähtölistoilta pois jo uransa alussa liikojen laukkojen vuoksi. Lemmikkinä lempeäluonteinen Kultahippu toimi mainiosti, mutta mitään mutta sillä ei voinutkaan tehdä kuin vain katsoa.
Iee Neito oli raskasrakenteinen työhevoslinjaa edustanut piirtopäinen tamma varustettuna kultaisella luonteella ja älykkyydellä. Neito oli työhevoslinjaiseksi melko matala, mutta hyvän mallinen hevonen joka ei hermostunut mistään ja teki aina juuri niinkuin ihminen käski. Muita hevosia Neito pomotteli sen minkä kerkesi, mutta varsoja se rakasti ja saattoi hyvällä omalla tunnolla varastaa toisten tammojenkin varsoja hoidettavakseen.
Emä Turkasen Pippuri on omapäinen jäärä, jonka kanssa ihmisen on otettava pomon paikka heti ensi tapaamisessa. Pipsa on mukava vain niin halutessaan, ja aroille pikkutytöille se kyllä näyttää pimeän puolensa enemmän kuin mielellään.
Ei Turjake, tuo hölmöäkin hölmömpi suomenhevosori jonka kanssa tarvitsi hyvät hermot ja rautaiset otteet. Turjake oli ravisukuinen pitkäkoipinen hevonen, jonka pää ei pysynyt raviratojen vauhtien mukana. Turjakkeen keinuva ravi sai ratsastajansa merisairaaksi ja perässä poukkoilevat kärrytkin keinumaan rattaalta toiselle. Leveä se ainakin oli, siitä ei ollut epäilystäkään enää sen jälkeen kun Turjake oli onnistunut vääntämään mutkalle jo kolmet hiittikärryt peräjälkeen. Turjakkeen varsoista vain yksi pääsi raviradoille asti edes koelähtöön, eikä vielä tänäkään päivänä ole tiedossa miksi oria on edes jalostukseen koskaan käytetty.
Eii Erämies oli jykevä ja muhkea ravisukuinen naistenmies, joka vei polvet alta kaiken rotuisilta tammoilta. Komeahan poika olikin, mutta hieman liian pulska ja tukevarakenteinen raviratojen kingiksi. Erämies eleli 22-vuotiaaksi maastotallilla vaelluksien keulahevosena puuskuttaen.
Eie Vajaman Herttuatar oli 100% ravuriverta turvasta häntäjouhiin saakka. Pienhevoskokoiseksi jäänyt Herttuatar oli kovapäinen ja osasi laittaa ihmiset kumartumaan edessään. Tammamaisia oikkuiluja tuli sietää ja saada hevonen tuntemaan itsensä palvotuksi, mikäli mieli nähdä Herttuattaren sijoittuvan seuraavissa raveissa. Herttuattarella oli norsun muisti, eikä se unohtanut koskaan yhtäkään ihmistä joka ei ollut sen tahtoa totellut.
Ee Tirppaliisa oli kaunis musta ravurilinjainen tamma. Tirppaliisa oli arvaamaton, ja saattoikin keksiä hulluja kommelluksia ihan milloin vain, se ei välittänyt oliko temppuilulla yleisöä vai ei. Suomenhevoseksi Tirppa oli notkea ja nopea reaktioineen,minkä takia se ravuriuran loputtua kiersikin jonkin aikaa western kisoja niissä kuitenkaan kummemmin menestymättä.
Eei Eitippatapa oli emäntäänsä koiran lailla totteleva varsana orvoksi jäänyt ori. Ravurisuvusta Taunokin oli, mutta entisen omistajan kunnon huonotessa Tauno myytiin kuitenkin seurahevoseksi vanhan pariskunnan työhevoselle. Tauno oli kiltti ja alistuvainen orinretale, joka piti lapsista todella paljon. Tauno ei koskaan päässyt radalle asti mutta pariskunnan lapsenlapset olivat reimuissaan pitkistä maastolenkeistä rauhallisen Taunon kanssa.
Eee Minttuliisa, helposti suivaantuva ja joskus hieman ilkeäkin muhkeaakin muhkeampi tamma. Minttuliisa oli koko ikänsä vain siitoshevosena, ja jättikin jälkeensä suuren kimpun jälkeläisiä.
Luonne
Luonne tulee tähän
Luonne tulee tähän
Kilpailut
Kalenteriin on merkitty vain sijoitukset
Esteratsastus
Kouluratsastus
Kalenteriin on merkitty vain sijoitukset
Esteratsastus
Kouluratsastus